Satamakäynti Etelä-Afrikassa ja kuuluisan niemen kierto

Kauan odotettu satamavierailu tarkoitti tuoretta salaattia, kahvimaitoa, roskien vientiä ja polttoainetäydennystä. Pian Finncanopus olikin taas matkalla, ja Intian valtameri jäi taakse.

Finnlinesin uusin ropax-alus, Finncanopus, on pitkällä merimatkalla kohti Naantalia. Tässä postauksessa tapaamme Finncanopuksen miehistöineen Durbanin satamassa, näemme lentävän luotsin ja kierrämme Hyväntoivonniemen.

Katsoa saa, muttei koskea

Edessä levittäytyi pilvenpiirtäjien siluetti sinistä taivasta vasten. Huvivenesatamassa purjeveneet kelluivat. Rantakadulla palmut huojuivat. Etäämmällä siinsi kutsuva pitkä hiekkaranta.

Takana oli pari viikkoa merellä, ja kaupunki näytti kaiken kaikkiaan jännittävältä ja kutsuvalta.

Durban on Etelä-Afrikan kolmanneksi suurin kaupunki. Väkeä sinne mahtuu kolmisen miljoonaa. Satama on vilkas kauppalaivojen pysähdyspaikka, sekä tärkeä tuonnin ja viennin satama Etelä-Afrikalle.

Durbaniin oli matkalla myös edellisessä postauksessa esittelemämme Ari Känsäkosken kipparoima Fuji-vene, joskaan emme Känsäkoskea enää Durbanissa ehtineet tavata.

Harmi kyllä, väliin jäivät Durbanin biitsien tsekkaus tai rugby-ottelussa käynti. Matkan luonteesta johtuen tyydyimme ihailemaan kaupunkia vain laivalta käsin.

Durban on Johannesburgin ja Kapkaupunkin jälkeen Etelä-Afrikan kolmanneksi suurin kaupunki. Kaupunkia ihailtiin Finncanopukselta käsin.

Provianttia, bunkraus ja lentävä luotsi

Pari blogipostausta sitten kerroimme, kuinka Finncanopuksen miehistö vietti uutta vuotta Singaporessa. Sen jälkeen maissa ei oltu käyty. Oli korkea aika saada polttoainetta ja tuoreita ruokatarvikkeita.

Durbanin satamassa rutiinit sujuivat, kuten monessa muussakin maailman satamassa. Provianttia ja polttoainetta saatiin. Kahden viikon aikana kertyneet roskatkin haettiin laivasta.

Jotain erikoistakin tapahtui. Iltahämärissä, kun Finncanopus oli jo lähtenyt liikkeelle Durbanista, kuului helikopterin roottorin läpätystä. Finncanopuksen helikopterikannelle ilmestyi mies odottamaan noutoa. Mies kiinnittyi vaijeriin, ja helikopteri nosti miehen ilmaan. Lähtiköhän joku miehistön jäsenistä sittenkin kylille..? Ei sentään.

Lentävä mies oli paikallinen luotsi, joka käytti tavallista nopeampaa tapaa siirtyä aluksesta toiseen. Luotsi on englanniksi pilot, eli nyt sai sana helikopteripilotti ihan uuden merkityksen!

Kokeneemmat merikarhut tiesivät kertoa, ettei moinen luotsien liikkumismuoto täysin tavatonta ole. Ainakin siirtymät laivasta toiseen käyvät kopterilla todella nopeasti.

Etelä-Afrikan lippu (oikealla) liehui kohteliaisuuslippuna Finncanopuksen mastossa. Punainen lippu on varoitukseksi. Se tarkoittaa, että alusta parhaillaan tankataan.

Polttoainetäydennys, eli merenkulun termein bunkraus, käynnissä.

Kokki Marjo Koivisto hyökkäsi ripeästi provianttina saapuneiden tuoretarvikkeiden kimppuun. Lounaalla kiiteltiin, kun jälleen messissä oli tarjolla salaattia.

Näyttävä lähtö, eli lentävä luotsi poistumassa laivalta.

Seuraavana päivänä kaunis auringonnousu. Teknisesti ollaan vielä Intian valtamerellä.

Taivaalla bongattiin Sirius (oikealla ylhäällä). Tähtitaivaan toiseksi kirkkainta tähteä, Canopusta, ei tällä kertaa nähty, mutta onhan kuvassa sentään Finncanopus.

Kaksi valtamerta, kaksi kuuluisaa niemenkärkeä

Usein Etelä-Afrikan kiertämiseen meriteitse yhdistetään Hyväntoivonniemen kiertäminen. Kyseinen niemi ohitettiin, mikä oli ikimuistoinen hetki. Tosin ensin ohitettiin vähintään yhtä tärkeä niemi, nimittäin Cape Agulhas, jonka ohitus tarkoitti siirtymistä valtamereltä toiselle. Finncanopuksen tapauksessa, kun oltiin matkalla idästä länteen, siirryimme Intian valtamereltä Atlantille.