blogien kotisivulle

Tässä postauksessa käymme läpi Finncanopuksen pitkän merimatkan viimeisen etapin vaiheet ja Naantaliin saapumisen. Ääneen pääsee myös Finncanopuksen-hakumatkan yliperämies Risto Nuotio, joka avaa kaksi kuukautta kestäneen hakureissun erityispiirteitä.

Viimeinen etappi

Finncanopuksen hakumatkan viimeinen etappi käsitti merimatkan Algerian Djen Djenistä Suomen Naantaliin. Reitin varrelle jäivät muun muassa Gibraltarin salmi, Biskajanlahti ja Englannin kanaali. Alankomaiden Vlissingenissä tehtiin nopea bunkraus, eli polttoainetäydennys, mutta muuten Finncanopus suoritti viimeisen etappinsa ilman välipysähdyksiä. Vlissingenistä matka jatkui Juutinrauman salmen läpi ja yhä eteenpäin, Itämeren halki kohti Ahvenanmerta.

Tutun rahinan saattelemana kotivesille

Maailman merillä Finncanopuksen miehistö oli herätessään tottunut näkemään hytin ikkunan takana delfiinejä ja valaita, tai satamakäyntien yhteydessä palmurantoja. Kotivesiä lähestyttäessä alkoi miehistön makuuhytteihin kantautua outoa rahinaa. Tarkemmin ajatellen ääni oli tuttu. Jääthän ne vain rahisivat Finncanopuksen kylkiä vasten. Oltiin saavuttu Suomen aluevesille.

Naantaliin Finncanopus saapui sunnuntaiaamuna 11.2.2024. Vaikka kyseessä oli historiallinen hetki, oli Finncanopuksen miehistö suurimmaksi osaksi ansaitulla levolla. Töitä oli edellisenä päivänä paiskittu myöhään, ja kaikki olivat aika sippejä.

Naantalissa koitti iloinen jälleennäkeminen, kun Finnsirius saapui työreitiltään Kapellskäristä, täydessä lastissa. Viimeksi Finnsirius ja Finncanopus olivat kohdanneet Weihaissa.

Jahka molemmat alukset olivat kiinni laiturissa, ja Finnsiriuksen lasti oli purettu, kävivät finnsiriuslaiset tervehtimässä tulokkaita. Finnsiriuksen miehistön harjaantunut silmä bongaili uudemman sisaraluksen julkisissa tiloissa pieniä eroavaisuuksia. Ei kuitenkaan paljasteta vielä, mitä ne ovat. Vinkki: asia saattaa liittyä kuoseihin. Muutoin sekä Finnsirius että Finncanopus noudattavat samaa Superstar-konseptia ja ovat tekniikaltaan ja palveluiltaan samanlaisia.

Nyt Finncanopus seisoo laiturissa pari päivää. Sitä valmistellaan täydellä tohinalla perjantaina koittavaan neitsytmatkaan.

Muistoja kahdeksan viikon merimatkasta: Risto Nuotio kertoo

Finncanopuksella blogimme tapasi merikapteeni Risto Nuotion, joka toimi Finncanopuksen yliperämiehenä aluksen seilatessa Weihain telakalta Naantaliin. Koska kohtasimme näin arvokkaan asiantuntijan, oli Risto pysäytettävä hetkeksi ja kysyttävä tunnelmia matkasta.

Työ

Mitä tehtäviisi kuului Finncanopuksen kotimatkan aikana?

– Hakumatkalla työskentelin aluksen päällikön, Jyrkin, alaisuudessa ja toimin tarvittaessa hänen varamiehenään. Perämiesten ja kansimiehistön kanssa pidimme huolta aluksesta. Tarkkailimme ja ylläpidimme sen merikelpoisuutta.

– Tehtäviini kuului myös aluksen sisäisen toiminnan suunnittelu ja operatiivinen johtaminen. Alusta lastatessa työni painottui lastioperaation suunnitteluun ja johtamiseen.

Työkaverit

Miten yhteistyö miehistön kanssa sujui?

– Meillä oli tällä kahden kuukauden vaiherikkaalla keikalla aivan mahtava porukka, joka rautaisen ammattitaidon ja hyvän huumorin avulla suoriutui vaativissakin olosuhteissa todella hienosti kaikista tehtävistään. Olen heistä kaikista ylpeä, enkä epäröisi hetkeäkään lähteä tällä kokoonpanolla uudestaan reissuun. Ehkä vielä lähdemmekin – se jää nähtäväksi.

Miehistön keskinäisestä hyvästä hengestä blogimme lukijat saivatkin viitteitä esimerkiksi siitä, kuinka pieteetillä joulu järjestettiin kaukana kotoa, tai kuinka välillä heitettiin vapaalle ja vähän hassuteltiinkin, kuten päiväntasaajan ylitysseremonian yhteydessä.

Supertähti

Miten matkasta selvisi päätähtemme, Finncanopus?

– Finncanopus on suunniteltu Naantali–Kappelskär-linjalle, eikä valtameripurjehdus ole sille luontainen ympäristö. Finncanopus on kuitenkin uusi ja moderni alus, joka selviää huonossakin säässä, mutta matkanteko ei välttämättä ole kovinkaan mukavaa esimerkiksi korkeassa aallokossa, johtuen aluksen erityispiirteistä, joissa ei ole painotettu valtameriliikennöintiä.

– Myös vierailemissamme satamissa tuli välillä vastaan pieniä haasteita johtuen esimerkiksi vuorovesistä, mutta improvisoimalla niistäkin selvittiin ihan kunnialla.

Matka

Harva merenkulkijakaan on seilannut Weihaista Naantaliin. Matkan varrelle jäivät muun muassa Etelä-Kiinan meri, Bengalinlahti, Intian valtameri, Etelä-Atlantti, Pohjois-Atlantti, Pohjanmeri ja Itämeri. Kuinka pitkästä merimatkasta oikein oli kyse?

– Matkaa kertyi yhteensä 17 362 merimailia, tietää Risto kertoa, koska tarkisti asian juuri komentosillalta.

Merimaili vastaa 1,852 kilometriä, eli Finncanopus matkasi reilu 32 000 kilometriä. Näin pitkä matka vastaisi esimerkiksi reissua Manner-Euroopan läpi viisi kertaa. Maapallon ympärysmitta on noin 40 000 kilometriä, eli suhteellisesti ajateltuna kovin kauaksi ei jääty siitäkään matkasta.

Aika

Entä kuljetun matkan lisäksi kulutettu aika? Lähditte matkaan Weihaista maanantaina 18.12.2023 ja vietitte muun muassa joulun merillä. Miltä matka-aika tuntui, yliperämies Risto Nuotio?

– Yli kahden kuukauden merimatka kuulostaa pitkälle, ainakin verrattuna tavallisiin kahden viikon  työvuoroihin. Finncanopuksen miehistö on suurimmaksi osaksi tottunut juurikin näihin lyhyempiin parin viikon “törneihin”, mutta tällainen pidempi reissu kaikkine ekvaattorin ylityksineen ja Afrikan kiertämisineen taisi olla kaikille sellainen “once in a life time” -elämys. Vaikka emme päässeetkään siirtomatkan aikana käymään maissa kuin Singaporessa ja Las Palmasissa, matka eksoottisissa maisemissa ei tuntunut pahemmin haittaavan ketään. Durbanissa olimme vain päivän hakemassa täydennyksiä, ja Kapkaupungin kohdalla hidastimme hetkeksi, kun päällikkö Jyrkin kaveri kävi morjestamassa meitä.

Tämän lisäksi Finncanopus teki pienen reittikorjauksen, jotta se kohtasi suomalaisen Ari Känsäkosken ennen Durbanin-pysähdystä, mutta yksinpurjehtijan avittaminen ei käytännössä hidastanut reissua.

Erityinen satamakäynti

Finncanopus myös pääsi eräällä satamakäynnillään tekemään jotain, mitä ei ollut vielä tällä vuosituhannella tapahtunut. Risto Nuotio jatkoi:

– Olimme ottaneet lastin päälle Kiinan Yantaissa ja se purettiin Djen Djenissä Algeriassa. Algeriaan olisi ollut mielenkiintoista tutustua paremmin, mutta se ei valitettavasti ollut tällä kertaa mahdollista. Finncanopus oli ensimmäinen matkustaja-alus Djen Djenissä yli neljäänkymmeneen vuoteen, joten paikalliset viranomaisetkin olivat aidon innostuneita laivasta ja varsinkin sen risteilijätason sisätiloista.

Neptunuksen suosiossa

Finncanopus lähti matkaan talvisessa säässä. Mukaan Yantaista otettiin lumella kuorrutettua rahtia. Pian Finncanopus seilasi kuitenkin trooppisilla vesillä, kunnes saavuttiin talviselle Atlantille. Miten sää suosi reissua, Risto Nuotio?

– Meillä kävi sään suhteen aivan satumainen onni ja koko matkan ajan selvisimme ilman mainittavimpia myrskyjä. Ottaen huomioon vuodenajan, tämä oli lähes uskomatonta. Taisimme olla Neptunuksen erityissuosiossa.

Neptunuksen suosio ei liene ihme, sillä olihan aluksen miehistö virallisesti liitetty Neptunuksen riveihin.

Nyt Naantalissa Risto luovuttaa yliperämiehen tehtävät aluksen vakituisille yliperämiehille.

Meillä töissä | Risto Nuotio

• Merikapteeni
• Asuu vaimonsa kanssa Kemiönsaaressa ja Etelä-Virossa Viljandinmaalla
• Merille parikymppisenä merikapteeni-isän jalanjäljissä
• Työskennellyt matkustajalaivoilla, risteilijöillä, roro- ja ropax-aluksilla sekä pika-aluksilla
• Työskennellyt 2000-luvun alussa myös GTS Finnjetillä. (Sattumalla Finncanopuksen hakumatkalla oli neljä muutakin entistä Finnjetin miehistön jäsentä)
• Työskenteli kesällä 2023 Naantali–Kappelskär-linjalla Finnswanilla, joka on Finncanopuksen edeltäjä
• Jatkaa Superstar-projektin parissa Finnlinesin maaorganisaatiossa