Hyppää sisältöön
Matkustajaliikenteen asiakaspalvelu on auki heinäkuussa lauantaina 20.7. klo 9–12 sekä sunnuntaina 21.7. klo 10–14.
  • Vuosikertomus 2023, Vastuullisuus

Ympäristö ja turvallisuus

Ympäristöasiat ovat olennainen osa Finnlinesin toimintaa. Tuotamme turvallisia ja korkealaatuisia palveluja tavoitteena minimoida toimintojen ympäristövaikutukset.

Maailmanlaajuisesti noin 90 prosenttia tavaroista, kuten raaka-aineista, kuluttajahyödykkeistä, välttämättömistä elintarvikkeista ja energiasta, kuljetetaan meritse maapallon väestölle. Mikään muu kuljetusmuoto ei kykenisi kuljettamaan valtaosaa näistä tavaroista kuin laivat. Covid-19-pandemia todisti sekä kuljetusten tärkeän roolin että pandemiasta aiheutuneet sosiaali-, terveys- ja talouskustannukset, kun ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkuminen vaikeutui suuresti. Finnlinesilla on merkittävä rooli Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa ja yhteyksien ylläpitämisessä Eurooppaan.

Vihreä siirtymä

Kesällä 2023 IMO päivitti kasvihuonekaasustrategiaansa ja nosti tavoitetasoa niin, että kansainvälinen merenkulku olisi vuonna 2050 hiilineutraali. Tavoitteeseen sisältyy myös sitoutuminen hiilineutraalien tai lähes hiilineutraalien polttoaineiden käyttöönoton varmistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Kuljetussuoritteeseen kohdistuvien CO2-päästöjen tulee vähentyä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien tavoitelukujen vertailuvuosi on 2008. Tavoite on nyt yhdenmukainen Euroopan komission pyrkimyksen kanssa tehdä Euroopasta ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Sekä maailmanlaajuisesti että Euroopan Unionissa keskustellaan lukuisista ehdotuksista ja jo toteutuneista toimista, joilla hillitään ilmastonmuutosta. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi merenkulun on siirryttävä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja otettava käyttöön uusia tekniikoita.


Euroopan komission 55-valmiuspaketista seuraavat koskevat merenkulkua:

  • Merenkulku sisällytettiin vuoden 2024 alusta lähtien päästökauppajärjestelmään (ETS:ään), johon energia-intensiiviset teollisuusalat ja lentoliikenne ovat kuuluneet lähes 20 vuoden ajan. Järjestelmä koskee EU:n alueella liikennöivien bruttovetoisuudeltaan vähintään 5000 GT alusten CO2-päästöjä. Toisin kuin muut teollisuudenalat merenkulku ei saa ns. ilmaisia päästöoikeuksia. Sen sijaan meriliikenteessä otetaan porrastetusti käyttöön päästö-oikeuksien palautusvelvollisuus. Laivayhtiöiden tulee palauttaa vuoden 2024 osalta päästöoikeudet 40 prosentille vuosittaisista päästöistä, 70 prosentille päästöistä vuoden 2025 osalta ja vuoden 2026 päästöistä ja siitä eteenpäin päästöoikeudet palautetaan täysimääräisesti. Jääluokitetuille aluksille voidaan hyödyntää 5 prosentin helpotus päästöoikeuksien palautuksesta, koska ne kuluttavat jäävahvisteisen rakenteensa vuoksi muita aluksia enemmän polttoainetta. Finnlinesin Ahvenanmaan ja manner-Suomen välillä liikennöivät ropax-alukset saavat vähentää päästönsä näiltä matkoilta ns. saaripoikkeuksen vuoksi.
  • FuelEU Maritime -sääntö vahvistettiin syksyllä 2023. Se asettaa enimmäisrajan laivojen käyttämän polttoaineen kasvihuonekaasupitoisuudelle. Vuodesta 2025 alkaen laivoissa käytetyn polttoaineen kasvihuonekaasu-intensiteetin tulee laskea 2 prosenttia. Tämän jälkeen vähennysvaatimus kasvaa vähitellen joka viides vuosi. Tämän seurauksena laivayhtiöt velvoitetaan käyttämään lisääntyvin määrin vaihtoehtoisia polttoaineita. Vuodesta 2030 alkaen matkustaja- ja konttialusten tulee käyttää maasähköä laiturissa, jolleivat ne voi osoittaa käyttävänsä nollapäästöistä tekniikkaa.
  • Energiaverodirektiivin uudistuksen tavoitteena on edistää puhtaita tekniikoita ja luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Keskustelu polttoaineveron käyttöön ottamisesta 10 vuoden siirtymäajan kuluess jatkuu vielä EU:n elimissä.

Vuoden 2023 kasvihuonekaasustrategian mukaisesti IMO suunnittelee keskipitkän ajan toimenpiteitä vähennys-tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotettuja keinoja ovat:

  • polttoainestandardin tekninen osa, joka säätelee meripolttoaineen kasvihuonekaasuintensiteetin vähentämistä
  • taloudellinen osa, joka määrittää kasvihuonekaasu-päästöjen hintamekanismin

Kun pääasiallisten keinojen vaikutusarviot on tehty ja lainsäädäntöprosessi on valmis, valitut keinot hyväksytään vuonna 2026.

IMO:n ja EU:n tavoitteiden saavuttaminen ja sääntöjen mukaisesti toimiminen edellyttää, että laivayhtiöt parantavat laivojen energiatehokkuutta ja alkavat käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita. Joitakin vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten biopolttoaineita, voidaan käyttää nykyisissä laiva-moottoreissa, mutta useimpien tulevaisuuden polttoaineiden käyttö edellyttää olemassa oleviin laivoihin teknisiä muutoksia. Tekninen valmius ei ole ainoa haaste, vaan myös saatavuus ja sääntöjen luominen, erityisesti turvallisuusasioissa.

CO2-päästöt

Finnlines on investoinut monien vuosien ajan systemaattisesti laivastonsa energiatehokkuuden parantamiseen. Kehitystyö jatkuu edelleen päivittäisen työn ohella. Vanhempiin laivoihin on asennettu useita energiaa säästäviä tekniikoita ja uusia vaihtoehtoja tutkitaan. Uusimmissa laivoissa on hyödynnetty uusinta, modernia teknologiaa. On esimerkiksi valittu pääkoneet, joiden polttoaineen ominaiskulutus on alhainen ja laivoihin on asennettu suuritehoisia akkuyksiköitä ja ilmavoitelujärjestelmä. Lisäksi roro-laivoihin on asennettu aurinkopaneeleja ja ropax-laivoihin maasähköyhteys. Myös muutamiin olemassa oleviin ropax-laivoihin valmistellaan maasähköyhteyttä. Sähkö on ensimmäinen vaihtoehto korvata fossiiliset polttoaineet energialähteenä Finnlinesin laivastossa. Lisäksi tutkitaan vähittäistä siirtymistä hiilineutraaleihin ja uusiutuviin polttoaineisiin.

Teknisten sovellusten lisäksi energiatehokkuutta voidaan parantaa toiminnallisilla muutoksilla. Finnlines on optimoinut aikataulunsa ja reittinsä saavuttaakseen parhaimman mahdollisen täyttöasteen, mikä minimoi CO2-päästöjä kuljetettua lastiyksikköä kohden. Optimointia jatketaan edelleen läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, jotta koko kuljetusketjun hiilijalanjälki pienenee.

Kaikissa laivoissa on energiatehokkuuden hallinta-suunnitelma (Ship Energy Efficiency Management Plan), jonka tarkoituksena on tunnistaa energiansäästötoimia ja luoda toimintatapoja energiatehokkuuden parantamiseksi.

Laivanomistajien on tullut raportoida laivojen polttoaineen kulutus, niistä aiheutuvat CO2-päästöt ja kuljetussuorite Euroopan komissiolle vuodesta 2018 alkaen EU MRV -asetuksen mukaisesti. IMO:n maailmanlaajuinen tietojenkeruujärjestelmä alkoi puolestaan 2019. Akkreditoitu, puolueeton todentaja varmentaa kummankin järjestelmän tietojen oikeellisuuden.

Muut ympäristönäkökohdat

Finnlines tekee yhteistyötä jätehuoltoyhtiöiden kanssa, jotta jätteet saadaan hyödynnettyä, käytettyä uudelleen tai kierrätettyä mahdollisimman tehokkaasti. Osasta jätteitä valmistetaan tuotteita tai materiaaleja, osa hyödynnetään energiana. Suurimmat jätejakeet ovat muovi, biojäte, lasi, paperi, pahvi, puu ja metalli. Vaarallinen jäte erotellaan ja viedään satamassa erilliseen keräyspisteeseen.

Konehuoneessa syntyy öljysekoitteista jätevettä, pilssivettä, joka separoidaan ja eroteltu öljy siirretään aina maihin.Sääntöjen mukaan mereen voi päästää vettä, jonka öljypitoisuus on enintään 15 ppm, mutta useilla laivoillamme on tehokkaammat separaattorit. Pilssivettä siirretään myös maihin.

MARPOL-yleissopimus sisältää määräyksiä mustan veden, eli käymäläjäteveden, käsittelystä. Finnlinesin ropax-laivat toimittavat sekä mustan että harmaan veden maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon. Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuhdistuslaitteistot. Tavoitteena on vähitellen vähentää ja lopettaa päästämästä edes käsiteltyä jätevettä Itämereen. Osa rahtilaivoista siirtää jo käsitellyt jätevedet maihin tekniikan tämän mahdollistaessa.

Finnlines liikennöi ekologisesti herkillä merialueilla, lähinnä päästöjen valvonta-alueilla, toisin sanoen Itämerellä, Pohjan-merellä ja Englannin kanaalissa, joissa polttoaineen rikki-pitoisuusraja on MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti ollut 0,10 prosenttia vuodesta 2015 alkaen. Maailmanlaajuisesti rikki-pitoisuusraja laski 3,5:stä 0,5 prosenttiin vuoden 2020 alussa. Finnlines on asentanut pakokaasujen pesujärjestelmiä 24 laivaan vuodesta 2015 alkaen.

Painolastivettä käytetään aluksen vakavuuden ja trimmin ylläpitämiseen, mutta sen mukana saattaa kulkeutua haitallisia lajeja, jotka syrjäyttävät alkuperäislajeja ja järkyttävät herkkää ekologiaa. IMO:n painolastivesisopimuksen mukaisesti Finnlinesin kaikkiin laivoihin on asennettu käsittelylaitteistot ja painolastivesi käsitellään sääntöjen mukaisesti.

Satamien ympäristöasiat

Satama- ja ahtaustoiminnot ovat tärkeä osa konsernin tehokkuutta ja tuotantoa. Finnsteve-yhtiöt ovat jatkaneet investointeja uudenaikaiseen kalustoon ja ajoneuvoihin, jotka vievät ympäristöohjelman uudelle tasolle. Uusien vetomestarien NOx-päästöt laskevat 96 prosenttia ja hiukkaset 97 prosenttia verrattuna aiempaan Tier 1-kalustoon. Uudet sähköautot ja minibussit ovat päästöttömiä.

Finnsteve-yhtiöillä on ISO 14 001 -standardin ja ISO 9001 -standardin mukaiset voimassaolevat sertifikaatit.

Satamatoimintojen polttoaineen kulutus oli 1 029 863 litraa vuonna 2023, vähennystä lähes 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Luku sisältää Helsingin, Turun ja Naantalin toiminnot.

Turvallisuus ja turvatoimet

Kaikki alukset ja alusten hoidosta vastaava maaorganisaatio on sertifioitu kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön, eli ISM-säännöstön, mukaisesti. Kaikki alukset ja satamarakenteet täyttävät myös kansainvälisen ISPS-turvasäännöstön vaatimukset.

Tekniikan kehittyminen, kuten digitalisaatio, integrointi ja automaatio, mahdollistaa ilkivaltaiset hyökkäykset laivojen ohjaus- ja hallintajärjestelmiin. Tästä syystä laivanomistajat ovat tunnistaneet kyberturvallisuustavoitteet, joilla on merkitystä laivan turvalliselle operoinnille.

Merenkulkuviranomaiset, luokituslaitokset ja sisäiset auditoijat tarkastavat laivoja säännöllisesti. Turvallisuus- ja ympäristöriskien varalta laivat pitävät säännöllisesti sekä omia sisäisiä hätätilanneharjoituksia että yhteisharjoituksia viranomaisten, kuten rajavartiolaitoksen, poliisin ja paikallisten pelastuslaitosten, kanssa.

Satamissa ahtausyrityksillä on turvallisuusjärjestelmät, jotka sisältävät ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tiedottamis- ja toimintaohjeita onnettomuustilanteiden varalle. Satamissa on kalustoa tulipalojen sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan.

Lainsäädäntö

IMO ohjaa turvallisuus- ja ympäristösäännöstöjä. MARPOL 73/78 -yleissopimus säätelee mm. jätteitä ja käymälävesiä sekä ilmapäästöjen ehkäisemistä. SOLAS-yleissopimus säätelee meriturvallisuutta ja se sisältää laivan rakentamiseen, hengenpelastusvarusteluun ja navigointiin liittyviä sääntöjä. Yhtiön satamatoimintoja ohjaa kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö.

Laivojen turvallisen ja ympäristön kannalta asianmukaisen kierrätyksen varmistamiseksi IMO:ssa on ratifioitu ns. Hong Kongin sopimus, joka tulee voimaan vuonna 2025. EU on hyväksynyt laivojen kierrätystä ja vaarallisten aineiden, kuten elohopean, kadmiumin ja lyijyn, inventaariota koskevan säännöstön. Asiantuntijat ovat tunnistaneet laivojen varustuksessa ja järjestelmissä olevat vaaralliset aineet, joista on pidettävä inventaaria aluksen koko elinkaaren ajan.

Ympäristösertifiointi

ISO 14001:2015 -standardin mukainen ympäristö johtamis-järjestelmä tarkastettiin maaorganisaatiossa ja laivoilla vuonna 2023 ja uusi sertifikaatti myönnettiin. Sertifiointi käsittää kaikkien Finnlinesin lipun alla liikennöivien laivojen hoidon ja miehityksen, ostotoiminnot, uudisrakennukset sekä lasti- ja laivatoiminnot.

Sidosryhmät

Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidosryhmät ovat lippu- ja satamavaltion viranomaiset, omistajat, asiakkaat, henkilöstö, satamaoperaattorit, luokituslaitos ja alihankkijat sekä satamien ja väylien lähiasukkaat.

Finnlines on edustettuna Ruotsin ja Suomen varustamoyhdistysten teknisissä komiteoissa sekä ympäristö- ja turvallisuuskomiteoissa ja yhtiö tekee yhteistyötä merenkulun oppilaitosten ja tutkimuskeskusten kanssa.

Vuonna 2023 Finnlines tuki useita tutkimusprojekteja, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin MEPTEC-projektia (merenkulun päästöhallintatekniikoiden vertailu), Braunschweigin ja Hampurin yliopistojen yhteistyössä WK Consultin ja BAW´n toteuttamaa IHATEC-projektia potkurivirran aiheuttamasta eroosiosta. Finnlines on ollut mukana Itämeren tilannetta reaaliajassa seuraavassa Suomen ympäristö-keskuksen Alg@line-hankkeessa yli 20 vuoden ajan antamalla laivoistaan tilan tutkimuskäyttöön.