Toimintaympäristö

Vuodesta 2022 jatkunut talouden taantuma on hillinnyt kuljetusmääriä, mutta merireitit Suomen, Saksan, Ruotsin ja Puolan välillä ovat edelleen vilkkaita ja merkittäviä. Puola on nopeasti noussut merkittäväksi kasvumarkkinaksi Itämeren alueella. Rautatieyhteyksien kehittäminen täydentää merikuljetuksia ja tarjoaa yhdessä niiden kanssa kestävän vaihtoehdon maantiekuljetuksille.

Geopoliittinen kehitys vaikutti edelleen reittikysyntään ja liikennevirtoihin. Venäläistä rahtia koskevat pakotteet sekä energiamarkkinoiden uudelleenjärjestelyt ohjaavat kuljetusmääriä vaihtoehtoisille reiteille.

Finnlinesin päämarkkina-alueella Suomen ja Saksan välillä kasvua oli noin kolme prosenttia, kun vuoden 2024 ahtaajalakkojen vaikutukset otetaan huomioon. Kuljetus- ja logistiikka-alan asiakkaiden volyymit kehittyivät myönteisesti, mutta Suomen metsäteollisuuden vienti laski ja uusien autojen kuljetukset pysähtyivät lähes kokonaan.

Ympäristösääntely muokkaa lähimerenkulkua nopeammin kuin mikään muu kehityssuuntaus. EU:n päästökauppajärjestelmä otetaan täysimääräisesti käyttöön meriliikenteessä vuonna 2026, ja polttoainevaatimukset kiristyvät edelleen asteittain. Biodiesel, nesteytetty maakaasu, biokaasu, metanolivalmiit ratkaisut, hybridialukset ja akkuteknologiat siirtyvät pilottivaiheista kohti käytännön käyttöönottoa. Alueellista turvallisuustilannetta seurataan jatkuvasti.

GPS-häirintä ja varjolaivastoon liittyvät riskit edellyttävät ennakoivaa varautumista. Mahdollisia häiriöitä lievennetään navigointiteknologioilla, jotka hyödyntävät useita satelliittijärjestelmiä. Tiivis yhteistyö viranomaisten kanssa vahvistaa tilannekuvaa ja kokonaisturvallisuutta.

Taloudelliset näkymät

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF, World Economic Outlook) mukaan maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,3 prosenttia vuonna 2026, kun taas euroalueen talouskasvun arvioidaan olevan 1,3 prosenttia.

Saksan talous on kasvanut hitaasti, mutta maltillista elpymistä odotetaan. Kasvun ennustetaan kääntyvän lievästi positiiviseksi vuonna 2025 (0,2 prosenttia) ja vahvistuvan 1,1 prosenttiin vuonna 2026.

Myös Suomessa talouskasvu on ollut hidasta, mutta IMF ennustaa talouden piristyvän vuodesta 2026 alkaen, ja bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia.
Ruotsinkin talous on kärsinyt heikosta kasvusta, mutta elpymisen odotetaan olevan Suomea nopeampaa. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 1,9 prosenttia vuonna 2026.
Puola erottuu vakaalla ja vahvalla kasvullaan, ja sen BKT:n arvioidaan kasvavan 3,5 prosenttia vuonna 2026.

Maailmanlaajuisen inflaation ennustetaan hidastuvan 3,8 prosenttiin vuonna 2026, kun taas euroalueella inflaation odotetaan laskevan 1,9 prosenttiin. Saksassa inflaation arvioidaan olevan 1,8 prosenttia, Suomessa 1,9 prosenttia ja Ruotsissa 1,6 prosenttia. Puolassa inflaation ennustetaan hidastuvan 2,8 prosenttiin vuonna 2026.

Traficomin mukaan meritse Suomeen kuljetettujen kontti-, rekka- ja perävaunuyksiköiden tuontimäärä pysyi 10,0 miljoonassa tonnissa vuonna 2025, kun taas vienti kasvoi 5,7 prosenttia ja oli 16,4 miljoonaa tonnia. Tilastokeskuksen mukaan matkustajaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä kasvoi 6,6 prosenttia, kun taas Suomen ja Saksan välinen liikenne pysyi vuoden 2024 tasolla.

Kestävää kasvua

Finnlinesin vahvuudet näkyvät sen kyvyssä reagoida nopeasti muutoksiin. Tätä tukevat ketterä organisaatio, laaja reittiverkosto ja moderni laivasto. Yhdessä nämä tekijät mahdollistavat sen, että yhtiö pystyy vastaamaan tehokkaasti asiakkaiden muuttuviin vaatimuksiin.

Asiakkaat hyötyvät vähäpäästöisestä Green Lane -ratkaisusta, joka tukee tiukentuvien ympäristövaatimusten noudattamista ja auttaa saavuttamaan kunnianhimoiset energiankulutuksen vähennystavoitteet.

Finnlinesin kilpailukykyä vahvistavat entisestään vahva taloudellinen asema, moderni ja omistettu laivasto, kattava reittiverkosto sekä omistajan, Grimaldi-konsernin, tuki.