Merkittävä askel aluksista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan vuoden 2023 strategian toimeenpanossa oli IMO:n huhtikuussa 2025 periaatetasolla hyväksymä Net-Zero Framework -kehys (NZF), johon sisältyy maailmanlaajuinen polttoainestandardi, joka mittaa polttoaineen kasvihuonekaasuintensiteettiä, sekä hinnoittelu- ja hyvitysmekanismi, jolla palkitaan polttoainestandardin mukaisesti hyvin suoriutuvat alukset. Lokakuussa 2026 pidetyssä MEPC-kokouksessa jäsenvaltiot eivät saavuttaneet viralliseen hyväksyntään vaadittua yksimielisyyttä, minkä vuoksi päätöksentekoa lykättiin vuodella. Tänä aikana jatketaan kehyksen ohjeiden ja sääntöjen teknistä valmistelua. Lykkäyksen seurauksena aikaisin mahdollinen voimaantulopäivä on nyt 1.3.2028.

IMO:n ja EU:n tavoitteiden saavuttaminen ja sääntöjen mukaisesti toimiminen edellyttää, että laivayhtiöt parantavat laivojen energiatehokkuutta ja alkavat käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita. Joitakin vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten biopolttoaineita, voidaan käyttää nykyisissä laivamoottoreissa, mutta useimpien tulevaisuuden polttoaineiden käyttö edellyttää olemassa oleviin laivoihin teknisiä muutoksia. Vuonna 2025 aluksillamme käytettiin jo kahta vaihtoehtoista energialähdettä: sähköä ja biodieseliä. Kolme uutta Hansa Superstar -luokan alusta, joiden on määrä aloittaa liikennöinti vuosina 2028–2029, varustetaan kaksoispolttoainemoottoreilla, jotka mahdollistavat fossiilivapaiden polttoaineiden, kuten biometanolin ja e-metanolin, käytön. Alukset ovat merkittävä virstanpylväs Finnlinesin hiilineutraalisuuteen tähtäävässä siirtymässä ja vauhdittavat merkittävästi etenemistä kohti yhtiön ympäristötavoitteita.

Hiilidioksidipäästöt

Uusien sääntelyvaatimusten täyttäminen ja asiakkaiden kasvava kysyntä vähähiilisemmistä kuljetusratkaisuista edellyttävät hiilidioksidipäästöjen jatkuvaa vähentämistä merimailia ja kuljetussuoritetta kohden. Finnlines on investoinut monien vuosien ajan systemaattisesti laivastonsa energiatehokkuuden parantamiseen. Kehitystyö jatkuu päivittäisen työn ohella. Laivastomme hiili-intensiteetin parantamiseksi meidän on investoitava energiatehokkuutta parantaviin teknologioihin, tehostettava operatiivista toimintaa, hankittava uusia ja energiatehokkaampia aluksia sekä lisättävä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä.

Vihreä siirtymä edellyttää sekä energiatehokkuuden parantamista monin eri tavoin että uusien, vähäpäästöisten energialähteiden käyttöönottoa.

Laivanomistajien on vuodesta 2018 tullut raportoida laivojen polttoaineen kulutus, niistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ja kuljetussuorite Euroopan komissiolle EU MRV -asetuksen mukaisesti. Asetus toimii perustana myös EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) vaatimustenmukaisuuden arvioinnille. IMO:n maailmanlaajuinen tietojenkeruujärjestelmä puolestaan alkoi vuonna 2019. Vuodesta 2025 alkaen jokaisesta aluksesta edellytetään erillistä FuelEU Maritime -raporttia. Akkreditoitu, puolueeton todentaja varmentaa kaikkien raporttien tietojen oikeellisuuden.

Muut ympäristönäkökohdat

IMO on nimennyt Itämeren MARPOL-yleissopimuksen mukaiseksi erityisalueeksi sen ainutlaatuisen ympäristöherkkyyden, osittain suljetun maantieteellisen sijainnin ja vilkkaan meriliikenteen vuoksi. Tämän seurauksena Itämerellä liikennöiviin aluksiin sovelletaan maailman tiukimpiin kuuluvia jätteitä ja päästöjenhallintaa koskevia ympäristösäädöksiä.

Finnlines noudattaa kansainvälisiä ja kansallisia vaatimuksia täysimääräisesti ja kehittää jatkuvasti käytäntöjään minimoidakseen vaikutukset meriympäristöön ja ilmakehään. Kaikki aluksilla syntyvä jäte lajitellaan ja toimitetaan maihin, missä se kierrätetään tai hyödynnetään energiana. Vaarallinen jäte käsitellään erikseen ja hävitetään turvallisesti. Konehuoneessa syntyy öljysekoitteista jätevettä, pilssivettä, joka separoidaan, ja josta eroteltu öljy ja merkittävä osa käsitellystä vedestä tuodaan maihin jatkokäsiteltäväksi. Finnlinesin ropax-alukset toimittavat sekä mustan että harmaan veden maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon. Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuhdistuslaitteistot. Itämerellä liikennöitäessä yli puolet näistä aluksista varastoi jätevedet aluksella ja toimittaa ne satamien käsittelylaitoksiin. Lisäämällä aluksilla tapahtuvaa varastointia ja maissa tapahtuvaa vastaanottoa olemme sitoutuneet siihen, että kaikki käsitellyn jäteveden päästöt Itämereen lakkaavat vuoteen 2030 mennessä.

Ilmapäästöjä vähennetään noudattamalla huolellisesti matalarikkisen polttoaineen käyttöä koskevia vaatimuksia ja investoimalla pakokaasujen pesujärjestelmiin. Vuonna 2025 Suomen, Ruotsin ja Tanskan hallitukset päättivät rajoittaa pesurivesien laskemista mereen aluevesillään, minkä johdosta olemme lisänneet matalarikkisen polttoaineen käyttöä laivoilla ja siirtyneet käyttämään pesureissa suljettua kiertoa. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallinnoimiseksi kaikkiin laivoihin on asennettu painolastiveden käsittelylaitteistot, joilla varmistetaan IMO:n painolastivesisopimuksen noudattaminen ja estetään haitallisten vieraslajien leviäminen herkissä meriekosysteemeissä.

Satamien ympäristöasiat

Satama- ja ahtaustoiminnot ovat tärkeä osa konsernin tehokkuutta ja tuotantoa. Investoinnit uudenaikaiseen, vähäpäästöiseen ja sähköiseen kalustoon ovat merkittävästi vähentäneet päästöjä. Muun muassa uusien vetomestarien myötä NOx-päästöt ovat laskeneet 96 prosenttia, ja uudet sähköautot ja minibussit ovat päästöttömiä. Energiatehokkuutta parannetaan laitepäivityksillä, sähköistämisellä sekä terminaalien energiankulutusta vähentämällä, kuten LED-valojen jälkiasennuksilla, jotka laskevat tilojen sähkönkulutusta jopa 60 prosenttia. Jätehuollossa keskitytään tehokkaaseen lajitteluun, kierrätykseen ja hyödyntämiseen.

Turvallisuus ja turvatoimet

Kaikki alukset ja alusten hoidosta vastaava maaorganisaatio on sertifioitu kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön eli ISM-säännöstön mukaisesti. Alukset ja satamat täyttävät myös kansainvälisen ISPS-turvasäännöstön vaatimukset.

Tekninen kehitys, kuten digitalisaatio, integrointi ja automaatio, luovat uudenlaisia potentiaalisia kyberturvallisuusuhkia. Laivayhtiöt ovat laatineet varautumissuunnitelmia laivojen turvallisen liikennöinnin varmistamiseksi.

Merenkulkuviranomaiset, luokituslaitokset ja sisäiset auditoijat tarkastavat laivoja säännöllisesti. Laivat pitävät sekä omia sisäisiä hätätilanneharjoituksia että yhteisharjoituksia viranomaisten, kuten rajavartiolaitoksen, poliisin ja paikallisten pelastuslaitosten, kanssa.

Satamissa ahtausyrityksillä on turvallisuusjärjestelmät, jotka sisältävät tiedottamis- ja toimintaohjeita sekä varautumissuunnitelmia onnettomuustilanteiden varalle. Satamissa on kalustoa tulipalojen sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan.

Lainsäädäntö

Merenkulku on tiukkaan IMO:n, EU:n ja kansallisen lainsäädännön sääntelemää. IMO ohjaa ympäristö- ja turvallisuusasioita erilaisilla yleissopimuksilla, säännöstöillä ja päätöslauselmilla. Esimerkiksi MARPOL 73/78 -yleissopimus säätelee alusten toiminnasta tai onnettomuuksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja SOLAS-yleissopimus meriturvallisuutta. Satamatoiminnoissa noudatetaan kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä.

Ympäristösertifiointi

ISO 14001:2015 -standardin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä tarkastettiin maaorganisaatiossa ja laivoilla vuonna 2025, ja uusi sertifikaatti myönnettiin. Sertifiointi käsittää kaikkien Finnlinesin operoimien laivojen hallinnoinnin ja miehityksen, hankintatoiminnot, uudet alukset sekä lasti- ja laivatoiminnot.

Finnsteve-yhtiöillä on ISO 14 001 -ympäristöstandardin ja ISO 9001 -laatustandardin mukaiset voimassaolevat sertifikaatit.

Sidosryhmät

Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidosryhmät ovat lippu- ja satamavaltion viranomaiset, omistajat, asiakkaat, henkilöstö, satamaoperaattorit, luokituslaitos ja alihankkijat sekä satamien ja väylien lähiasukkaat.

Finnlines on edustettuna Ruotsin ja Suomen varustamoyhdistysten teknisissä komiteoissa sekä ympäristö- ja turvallisuuskomiteoissa, ja yhtiö tekee yhteistyötä merenkulun oppilaitosten ja tutkimuskeskusten kanssa.